Opettajien koulutus jatkuu keväällä 2011 Oulussa ja Jyväskylässä. Uuden kurssin blogiin pääset osoitteesta:
http://operight-k11.blogspot.com/
4.3.2011
2.3.2011
Vastaus tehtävään 4C: Äänestä asiaa
Tätä kysyttiin
Tapani on innokas av-viestinnän opiskelija ja hyödyntää tunneilla oppimiaan taitoja myös vapaa-ajallaan. Hän on kirjoittanut useita sketsejä, joita hän äänittää kavereidensa kanssa. Tapani editoi sketsit itse ja laittaa ne podcastina omalle kotisivulleen kaikkien saataville. Suurin osa podcasteissa käytetyistä äänistä on hänen itsensä tekemiä, mutta joitakin taustaääniä hän on lainannut erilaisilta multimedialevyiltä ja nettisivuilta. Hän pyrkii noudattamaan tekijänoikeuksia ja käyttää muiden nauhoittamia ääniä vain kun niihin ei liity teosta, esimerkiksi eläinten ääntelyä ja moottorin käyntiääniä. Tapani käyttää podcasteissa myös musiikkia, jota hän soittaa ja nauhoittaa itse välttääkseen tekijänoikeusongelmat. Minkälainen suoja äänitteillä on? Välttääkö Tapani tekijänoikeusongelmat soittamalla itse podcastmusiikin, vai pitäisikö hänen ottaa huomioon vielä jotain muuta? Mitkä ovat ne oikeudet, joita hän loukkaisi käyttämällä valmiiksi nauhoitettua musiikkia?
Podcastit ja radiosketsit ovat usein itse kokonaisuutena teoksia. Sen lisäksi sen pienempiin osiin saattaa liittyä kokonaisuudesta riippumaton tekijänoikeus ja erilaisia lähioikeuksia. Kuuntele ruotsinkielinen podcastsketsi Eroa Pirkosta osoitteessa http://www.pleppo.fi/ (valitse valikosta radio) ja kerro vastauksessasi mitä oikeuksia sketsiin liittyy ja kenelle oikeudet kuuluvat, jos oikeuksien siirtymisestä ei ole sopimuksia. Sketsistä on löydettävissä ainakin viisi erilaista oikeutta.
Tapani saa koulutuksellaan hyvän työpaikan, jossa hän tekee työnantajayritykselleen äänitteitä ja ääniefektejä. Hän haluaa käyttää osaamisensa tuloksena syntyneitä ääniä myös omissa projekteissaan. Minkälainen oikeus Tapanilla on työtehtävinä tekemiinsä äänitteisiin?
Vastaus
Tallennettua ääntä suojataan lähioikeudella, jonka saa äänitteen tuottaja. Äänitteen tuottajan suoja vastaa sisällöltään teoksen suojaa, mutta on kestoltaan valokuvan suojan mittainen, eli 50 vuotta valmistusvuodesta. Suojan saaminen ei edellytä, että äänitteelle olisi tallennettu teos, vaan kaikki tallennettu ääni on suojattu. Äänitteen tuottajan suoja voi syntyä suoraan yritykselle, eikä se useinkaan synny sille joka teki äänen tallentamiseen liittyvät mekaaniset työvaiheet. Suojaa saa se, joka vastaa äänitteen tekemisen taloudellisesta panoksesta. Tältä osin äänitteen tuottajan suoja eroaa tekijänoikeuden ja valokuvan suojasta.
Äänitteisiin liittyy yleensä monia oikeuksia. Äänitteen tuottajan suojan lisäksi äänitteisiin saattaa liittyä tekijänoikeus jokaisen äänitteeseen sisältyvän teoksen osalta. Tehtävässä Tapani välttää muiden tekemien äänitteiden käyttöä silloin, kun niihin liittyy teos, eli jonkun tekijänoikeus. Hän myös yrittää välttää loukkaamasta tekijänoikeutta äänittämällä käyttämänsä musiikin itse. Menettely ei kuitenkaan pelasta tekijänoikeuden loukkaukselta, sillä käyttäessään ääniefektejä, hän loukkaa äänitteen tuottajan oikeuksia, jos käyttämiseen ei ole pyydetty lupaa. Musiikin soittaminen itse nauhalle ei myöskään oikeuta sävellysten käyttämiseen ilman lupaa, sillä musiikin säveltäjällä on tekijänoikeus sävellykseen.
Esimerkkinä äänitteisiin liittyvistä oikeuksista toiminut Eroa Pirkosta -sketsi sisälsi ainakin käsikirjoittajan oikeuden kirjalliseen teokseen, säveltäjän oikeuden sävellysteokseen, esittävän taiteilijan oikeuden esitykseen (lähioikeus), ääniefektien tuottajan oikeuden äänitteisiin (jos äänet on äänitetty erikseen, lähioikeus) ja koko podcastin tuottajan oikeuden äänitteeseen (lähioikeus). Nämä oikeudet voivat olla eri henkilöillä tai ne voi kaikki syntyä yksittäiselle tekijälle, jos hän on kaikkien oikeuksien osalta ratkaisevassa roolissa.
Koska äänitteen tuottajan oikeus ei synny mekaanisen äänitetyön tekijälle, vaan taloudellisen vastuun kantajalle, äänitteen kanssa työskentelevälle ei useinkaan synny lainkaan oikeutta äänitteeseen. Siten Tapanilla ei ole tuottajan oikeutta niihin äänitteisiin, joita hän tekee työtehtävinään. Hän voi saada suojaa esittävänä taiteilijana tai teoksen tekijänä, jos äänitteeseen liittyy teos. Ääniefekteihin ei kuitenkaan yleensä liity teosta.
Tapani on innokas av-viestinnän opiskelija ja hyödyntää tunneilla oppimiaan taitoja myös vapaa-ajallaan. Hän on kirjoittanut useita sketsejä, joita hän äänittää kavereidensa kanssa. Tapani editoi sketsit itse ja laittaa ne podcastina omalle kotisivulleen kaikkien saataville. Suurin osa podcasteissa käytetyistä äänistä on hänen itsensä tekemiä, mutta joitakin taustaääniä hän on lainannut erilaisilta multimedialevyiltä ja nettisivuilta. Hän pyrkii noudattamaan tekijänoikeuksia ja käyttää muiden nauhoittamia ääniä vain kun niihin ei liity teosta, esimerkiksi eläinten ääntelyä ja moottorin käyntiääniä. Tapani käyttää podcasteissa myös musiikkia, jota hän soittaa ja nauhoittaa itse välttääkseen tekijänoikeusongelmat. Minkälainen suoja äänitteillä on? Välttääkö Tapani tekijänoikeusongelmat soittamalla itse podcastmusiikin, vai pitäisikö hänen ottaa huomioon vielä jotain muuta? Mitkä ovat ne oikeudet, joita hän loukkaisi käyttämällä valmiiksi nauhoitettua musiikkia?
Podcastit ja radiosketsit ovat usein itse kokonaisuutena teoksia. Sen lisäksi sen pienempiin osiin saattaa liittyä kokonaisuudesta riippumaton tekijänoikeus ja erilaisia lähioikeuksia. Kuuntele ruotsinkielinen podcastsketsi Eroa Pirkosta osoitteessa http://www.pleppo.fi/ (valitse valikosta radio) ja kerro vastauksessasi mitä oikeuksia sketsiin liittyy ja kenelle oikeudet kuuluvat, jos oikeuksien siirtymisestä ei ole sopimuksia. Sketsistä on löydettävissä ainakin viisi erilaista oikeutta.
Tapani saa koulutuksellaan hyvän työpaikan, jossa hän tekee työnantajayritykselleen äänitteitä ja ääniefektejä. Hän haluaa käyttää osaamisensa tuloksena syntyneitä ääniä myös omissa projekteissaan. Minkälainen oikeus Tapanilla on työtehtävinä tekemiinsä äänitteisiin?
Vastaus
Tallennettua ääntä suojataan lähioikeudella, jonka saa äänitteen tuottaja. Äänitteen tuottajan suoja vastaa sisällöltään teoksen suojaa, mutta on kestoltaan valokuvan suojan mittainen, eli 50 vuotta valmistusvuodesta. Suojan saaminen ei edellytä, että äänitteelle olisi tallennettu teos, vaan kaikki tallennettu ääni on suojattu. Äänitteen tuottajan suoja voi syntyä suoraan yritykselle, eikä se useinkaan synny sille joka teki äänen tallentamiseen liittyvät mekaaniset työvaiheet. Suojaa saa se, joka vastaa äänitteen tekemisen taloudellisesta panoksesta. Tältä osin äänitteen tuottajan suoja eroaa tekijänoikeuden ja valokuvan suojasta.
Äänitteisiin liittyy yleensä monia oikeuksia. Äänitteen tuottajan suojan lisäksi äänitteisiin saattaa liittyä tekijänoikeus jokaisen äänitteeseen sisältyvän teoksen osalta. Tehtävässä Tapani välttää muiden tekemien äänitteiden käyttöä silloin, kun niihin liittyy teos, eli jonkun tekijänoikeus. Hän myös yrittää välttää loukkaamasta tekijänoikeutta äänittämällä käyttämänsä musiikin itse. Menettely ei kuitenkaan pelasta tekijänoikeuden loukkaukselta, sillä käyttäessään ääniefektejä, hän loukkaa äänitteen tuottajan oikeuksia, jos käyttämiseen ei ole pyydetty lupaa. Musiikin soittaminen itse nauhalle ei myöskään oikeuta sävellysten käyttämiseen ilman lupaa, sillä musiikin säveltäjällä on tekijänoikeus sävellykseen.
Esimerkkinä äänitteisiin liittyvistä oikeuksista toiminut Eroa Pirkosta -sketsi sisälsi ainakin käsikirjoittajan oikeuden kirjalliseen teokseen, säveltäjän oikeuden sävellysteokseen, esittävän taiteilijan oikeuden esitykseen (lähioikeus), ääniefektien tuottajan oikeuden äänitteisiin (jos äänet on äänitetty erikseen, lähioikeus) ja koko podcastin tuottajan oikeuden äänitteeseen (lähioikeus). Nämä oikeudet voivat olla eri henkilöillä tai ne voi kaikki syntyä yksittäiselle tekijälle, jos hän on kaikkien oikeuksien osalta ratkaisevassa roolissa.
Koska äänitteen tuottajan oikeus ei synny mekaanisen äänitetyön tekijälle, vaan taloudellisen vastuun kantajalle, äänitteen kanssa työskentelevälle ei useinkaan synny lainkaan oikeutta äänitteeseen. Siten Tapanilla ei ole tuottajan oikeutta niihin äänitteisiin, joita hän tekee työtehtävinään. Hän voi saada suojaa esittävänä taiteilijana tai teoksen tekijänä, jos äänitteeseen liittyy teos. Ääniefekteihin ei kuitenkaan yleensä liity teosta.
17.12.2010
Pilottikoulutus on päättynyt
© OPE -hankkeen syksyn 2010 pilottikoulutus on päättynyt, kiitos kaikille osallistujille! Kurssin todistukset on postitettu kaikille osallistujille. Kurssin blogista löytyvää tekijänoikeustietoa voi hyödyntää jatkossakin, sillä se säilyy täällä jatkossakin kurssilaisten ja kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä.
© OPE on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja IPR University Centerin toteuttama hanke, jonka tavoitteena on edistää peruskoulun ja toisen asteen opettajien tekijänoikeusosaamista. Hankkeen pilottikoulutus tuotti hyviä tuloksia ja uusia kursseja on suunnitteilla.
Katso lisätietoa hankkeesta IPR University Centerin sivuilta http://iprinfo.com/ope-hanke. Voit olla yhteydessä hankkeen koordinaattoriin Anni Hautaseen hautanen@iprinfo.com jos olet kiinnostunut opettajien tekijänoikeuskoulutuksesta ja IPR University Centerin koulutustarjonnasta.
© OPE on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja IPR University Centerin toteuttama hanke, jonka tavoitteena on edistää peruskoulun ja toisen asteen opettajien tekijänoikeusosaamista. Hankkeen pilottikoulutus tuotti hyviä tuloksia ja uusia kursseja on suunnitteilla.
Katso lisätietoa hankkeesta IPR University Centerin sivuilta http://iprinfo.com/ope-hanke. Voit olla yhteydessä hankkeen koordinaattoriin Anni Hautaseen hautanen@iprinfo.com jos olet kiinnostunut opettajien tekijänoikeuskoulutuksesta ja IPR University Centerin koulutustarjonnasta.
25.11.2010
Kolmannen luentopäivän materiaali
Kolmas luentokerta - Digitaaliset aineistot
View more presentations from COPEkoulutus.
Mikko Mallikas huumekauppiaana, (IPRinfo 1/2006) Niklas Bruun
http://iprinfo.com/page.php?page_id=36&action=articleDetails&id=28&a_id=371
Teoston kuntasopimus:
http://tinyurl.com/3yy58lj
Mikko Mallikas huumekauppiaana, (IPRinfo 1/2006) Niklas Bruun
http://iprinfo.com/page.php?page_id=36&action=articleDetails&id=28&a_id=371
Teoston kuntasopimus:
http://tinyurl.com/3yy58lj
23.11.2010
Kysymyksiä: Oppilaiden esitykset
Oppimiseen kuuluu paljon erilaisia esityksiä: laulamista, ääneen lukemista ja näytelmien esittämistä. Teknologia on pitkään mahdollistanut esitysten tallentamisen ja sitä on hyödynnetty kouluissakin. Esityksen tallentaminen on kappaleen valmistamista teoksesta, ja kuuluu tekijän yksinoikeuteen. Laissa on huomioitu opetuksen tarve, sillä tekijänoikeutta on tämän osalta rajoitettu: oppilaan tai opettajan esityksen saa kuvata opetustoiminnassa tilapäisesti käytettäväksi.
Poikkeus soveltuu hyvin musiikkitunnille, kielistudioon ja puheviestintään, joissa tallentamisen tarkoitus on todeta miten esitys tai lausuminen on mennyt. Poikkeus ei mahdollista esitysten tallentamista pidempiaikaiseen käyttöön tai tallenteen esittämistä toiselle opetusryhmälle tai sen välittämistä verkkopohjaisen oppimisalustan kautta. Myöskään oppitunnin ulkopuolella tehdyn esityksen tallentaminen ei kuulu poikkeuksen piiriin, vaan oikeutus tarvitaan muualta (kuten musiikin osalta Teoston kuntasopimus sallii koulun juhliin kuuluvien esitysten tallentamisen). Tekijänoikeuslaki suojaa teoksen tekijän lisäksi myös teoksen esittäjää. Periaatteessa oppilaalla on oikeus kieltää esityksensä tallentaminen. Ei ole kuitenkaan estettä sille, että kurssin opetussuunnitelmaan sisällytetään oppilaan esitysten tallentaminen ja niiden arviointi. Tekijänoikeuden vuoksi tallentamisen kieltänyt ei ole kurssin arvostelussa erityisasemassa muista syistä opetuksesta pois jääneisiin.
Poikkeus soveltuu hyvin musiikkitunnille, kielistudioon ja puheviestintään, joissa tallentamisen tarkoitus on todeta miten esitys tai lausuminen on mennyt. Poikkeus ei mahdollista esitysten tallentamista pidempiaikaiseen käyttöön tai tallenteen esittämistä toiselle opetusryhmälle tai sen välittämistä verkkopohjaisen oppimisalustan kautta. Myöskään oppitunnin ulkopuolella tehdyn esityksen tallentaminen ei kuulu poikkeuksen piiriin, vaan oikeutus tarvitaan muualta (kuten musiikin osalta Teoston kuntasopimus sallii koulun juhliin kuuluvien esitysten tallentamisen). Tekijänoikeuslaki suojaa teoksen tekijän lisäksi myös teoksen esittäjää. Periaatteessa oppilaalla on oikeus kieltää esityksensä tallentaminen. Ei ole kuitenkaan estettä sille, että kurssin opetussuunnitelmaan sisällytetään oppilaan esitysten tallentaminen ja niiden arviointi. Tekijänoikeuden vuoksi tallentamisen kieltänyt ei ole kurssin arvostelussa erityisasemassa muista syistä opetuksesta pois jääneisiin.
16.11.2010
Vastaus tehtävään 4A: Joustavaa tekijänoikeutta luoville ihmisille
Tätä kysyttiin
Mika opettaa pienessä lukiossa, jossa on siirrytty vanhoista piirtoheittimistä käyttämään digitaalitekniikkaa. Koulun rehtori on antanut ohjeet olla käyttämättä mitään tekijänoikeutta loukkaavaa PowerPoint-esityksissä. Hän on lukenut Katariina Sorvarin kirjasta Opetustoimen tekijänoikeudet, että koulu voi joutua korvaamaan työntekijänsä tekijänoikeusloukkauksesta aiheutuneen vahingon oikeudenomistajalle.
Mika hyödyntää opetuksessaan paljon Creative Commons –lisensoitua aineistoa, joka on yleensä tekstiä ja kuvia, mutta voi olla mitä teoksia vain. Tutustu Creative Commons –lisenssiin. Minkälaisia oikeuksia tekijä voi Creative commonsilla antaa teostensa käyttöön ja mistä oikeudet tunnistaa?
Etsi internetistä Creative Commons lisenssillä lisensoitu valokuva tai piirros ja liitä se omaan vastaukseesi ehtoja noudattaen. Kerro kuvan yhteydessä mistä löysit kuvan ja mistä päättelet sen olevan Creative Commonsilla lisensoitu.
Pohdi myös olisitko itse halukas lisensoimaan omia teoksiasi tai valokuviasi Creative Commons lisenssillä. Entä olisiko Creative Commonsin tuntemisesta hyötyä oppilaillesi?
Vastaus
Teoksen tekijä ei aina halua pitää kaikkia tekijänoikeuden antamia oikeuksia ja hän voi oikeuksien pidättämisen sijaan antaa teokset muiden käyttöön. Tietoverkoissa olevien teosten, tekijöiden ja käyttäjien määrä on huikea, ja monenkirjavat lupakäytännöt aiheuttavat sekaannusta ja oikeudellista epävarmuutta siitä miten teoksia voi käyttää.
Creative Commons -lisenssi (CC) on yksinkertainen ja helposti lähestyttävä tapa tekijän ja käyttäjän väliseen kommunikointiin. Lisenssin avulla tekijä voi valita minkä laajuisen luvan hän haluaa antaa teoksen hyödyntämiseen ja yleisö voi helposti hakea käyttötarpeeseensa sopivia lisensoituja teoksia. CC lisenssi koostuu paloista, joita yhdistelemällä tekijä saa lisenssin laajuuden haluamakseen. Lisenssin sisältö ilmoitetaan yleensä pienin kuvin, jotka symboloivat kuvan taustalla olevaa tekijän myöntämää lupaa.
Creative Commons lisenssit on nähtävissä CC:n suomenkielisellä sivustolla http://creativecommons.fi/lisenssit/ Kaikkia CC:llä lisensoituja teoksia voi esittää epäkaupallisen opetuksen yhteydessä vapaasti. Niitä voi myös digitoida ja kopioida osaksi PowerPoint-esitystä ilman Kopioston digitointilupaa. Useimmat CC-lisenssit sallivat myös johdannaisteosten tekemisen, joten opettaja voi muokata teoksia opetuksen tarpeisiin, jos johdannaisteosten (tai jälkiperäisteosten) tekeminen ei ole erikseen rajattu lisenssin ulkopuolelle. Kaupallisen käytön osalta lisenssi on aina syytä tarkistaa erikseen. Jos on mahdollista että oppimateriaalista kootaan myöhemmin julkaistava kokoelma, on syytä jo alussa kiinnittää huomiota lisenssin kantaan kaupallista käyttöä kohtaan.
Creative Commons lisenssi on jokaisen käytettävissä. Sen liittämistä teokseen kannattaa pohtia ainakin silloin kun teosta ei ole tarkoitus hyödyntää perinteisin tavoin oikeuksia myymällä. Teoksen yhteyteen liitettävän lisenssin voi valita helposti CC:n sivuilla http://creativecommons.fi/lisenssit/valitse-lisenssi/
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)