Tätä kysyttiin
Esa on tehnyt äidinkielenkurssille monistepaketin. Monisteet käsittelevät kirjallisuuden eri vaiheita sekä kielenhuoltoa. Esa oli käyttänyt monisteita monella kurssillaan ja huomannut niiden vaikuttavan arvosanoihin positiivisesti. Äidinkielen opettajain liiton paikallisyhdistyksen tapaamisessa tuli puhetta monisteista, jolloin muutkin opettajat kiinnostuivat niistä. Esa laittoi monisteet omille internet-sivuilleen ja lähetti linkin liiton paikallisyhdistyksen sähköpostilistalle, jossa on joitakin kymmeniä jäseniä. Parin kuukauden kuluttua Esa havaitsi kotisivujen statistiikkatiedoista, että monistepaketti oli löydetty useasti Googlaamalla. Hän alkoi pohtia oliko loukannut muiden tekijänoikeutta laittaessaan paketin nettiin kaikkien saataville.
Esa oli ottanut monistepakettiin lainauksia eri aikoja edustavista teoksista. Aleksis Kiveä esitellessään hän oli lainannut kokonaiset kappaleet Seitsemästä veljeksestä ja Nummisuutareista. Hän oli myös liittänyt Wikipediasta ottamansa Kiven kuvan mukaan monisteeseen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Aleksis_Kivi.jpg). Oliko Esa loukannut Aleksis Kiven perikunnan tekijänoikeutta tai kuvan osalta kuvan piirtäjän tekijänoikeutta? Modernia suomalaista kirjallisuutta esitellessään Esa oli lainannut lyhyitä katkelmia Jari Tervon Koljatista ja Sofi Oksasen Puhdistuksesta. Samalla hän oli analysoinut lainausten kirjoitustyyliä ja kielenkäyttöä. Oliko katkelmien käyttäminen monisteessa ja levittäminen netissä tekijänoikeuden loukkaus? Esa oli lainannut harjoituksiin ideoita Otavan tehtäväkirjasta, mutta keksinyt esimerkkilauseet itse. Oliko hän loukannut tehtäväkirjan tekijän oikeuksia?
Esa on äidinkielen lehtorina työsuhteessa kuntaan, eikä työsopimus ota kantaa tekijänoikeuden siirtymiseen työnantajalle. Onko Esan tekijänoikeus monisteisiin siirtynyt työsuhteen perusteella kunnalle? Onko Esa loukannut kunnan tekijänoikeutta monistepakettiin laittaessaan sen nettiin?
Vastaus
Tekijällä on oikeus määrä teoksesta, mutta tämä oikeus ei ole täysin rajaton. On olemassa paljon tilanteita, jolloin voi tulla tarve lainata osia toisen teoksesta omaan teokseen. Jotta lainauksia käyttävää teosta voisi hyödyntää muutenkin kuin omaksi iloksi, täytyy lainauksien tapahtua hyväksyttävästi, jotta kyseessä ei olisi tekijänoikeuden loukkaus.
Esa oli omaa monistepakettia tehdessään käyttänyt muiden teoksiin kuuluvia osia. Hän käytti osia Aleksis Kiven kirjallisista teoksista ja Albert Edelfeltin Kivestä piirtämää kuvaa. Kumpikaan ei ole tekijänoikeuden kannalta ongelma, sillä molemmat tekijät ovat kuolleet yli 70 vuotta sitten, joten heidän tekijänoikeus on päättynyt. Kun henkilön kuolemasta on niin kauan, että tekijänoikeus on lakannut, kuka vain voi valmistaa hänen tuotoksistaan kappaleita ja saattaa ne yleisön saataviin, kunhan myös kaikki muut teokseen liittyvät oikeudet ovat lakanneet.
Esa käytti myös elossa olevien kirjailijoiden teosten osia, mikä vaatii joko luvan tai jonkin tekijänoikeuden rajoituksen soveltamista. Teoksen osien lainaaminen voi olla oikeutettua sitaattisäännön turvin. Jotta lainaus olisi sitaattina sallittu, sen täytyy olla hyvän tavan mukainen. Siihen kuuluu kolme vaatimusta, joiden tulee kaikkien täyttyä: 1) lainattavalla osalla on asiallinen yhteys lainaavaan teokseen 2) lainattavan aineiston määrä ei ole tarpeettoman suuri ja 3) lainattava teos ja sen tekijä ilmoitetaan lainauksen yhteydessä.
Sitaattiin liittyvä hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi asian havainnollistaminen. Pelkkä viihdetarkoituksessa lainaaminen tai oman teoksen koristelu ei ole hyväksyttävä peruste käyttää sitaattia. Lainata saa vain sen verran kuin on tarpeen lainauksen tarkoituksen täyttämiseksi. Jos lainaus on suurempi kuin mitä tarkoitus edellyttää, esimerkiksi koko runo vaikka yksi säe riittäisi, sitaattioikeus ei enää oikeuta lainausta. Sitaatti ei myöskään salli toisen teosta lainattavan niin, että lainatusta osasta tulee uuden teoksen pääasia. Jos Esa ei ole lainannut liikaa ja on muistanut mainita lähteen ja tekijän, hän ei ole loukannut tekijänoikeutta vaikka on laittanut monisteet saataville nettiin. Sitaatti on yhtä pitävästi voimassa analogisessa kuin digitaalisessakin maailmassa.
Esa hyödynsi valmiiden harjoitustehtävien ideaa uusien tehtävien tekoon. Tekijänoikeus ei suojaa ideaa, vaan idean toteutuksen muotoa. Harjoitustehtävien osalta suojaa saavaa muotoon kuuluu tehtävän selitys, esimerkkilauseiden kokonaisuus, kuvat ja asettelu. Nämäkään eivät saa yksin suojaa, jos ne eivät ole riittävän itsenäisiä ja omaperäisiä. Tehtävän taustalla oleva idea, vaikka kuinka omaperäinen, ei saa suojaa, vaan kuka tahansa voi tehdä saman idean pohjalta uuden tehtävän omilla teksteillä, kuvilla ja asettelulla.
Tekijänoikeus syntyy luonnolliselle henkilölle, eikä siirry automaattisesti, ellei siitä ole sovittu tai siitä ole erikseen säädetty laissa. (Ainut erityissäännös koskee vain tietokoneohjelmia.) Esalla ei ole sopimusta työnantajan kanssa tekijänoikeuden siirtymisestä, joten hän voi turvallisesti olettaa, että tekijänoikeus on yhä hänellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti