Vastaus tehtävään 2A: Kirjakirppis

Tätä kysyttiin

Oppilaskunta monipuolistaa oppilaiden mahdollisuuksia hankkia oppimateriaalia ja järjestää kirjakirppiksen, jonne oppilaat voivat jättää käytetyt oppikirjat myyntiin. Samalla selvitetään voiko kirjakirppiksen yhteyteen järjestää kirjojen vuokrauspalvelun, jolloin kirjan omistaja saisi vuokrauksen tuoton. Musiikkilinjan oppilaat puolestaan toivovat saavansa koulun kokoelmista nuotteja myös omaan käyttöönsä, joten oppilaskunnan kioskiin hankitaan monitoimilaite, jolla oppilaat voivat kopioida nuotteja ja muuta aineistoa. Laitteen käytöstä peritään oppilaskunnan kulut kattava maksu.

Oppilaskunnan puheenjohtaja Sari alkaa miettiä oppilaskunnan tekijänoikeudellista vastuuta. Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on yksinomainen oikeus määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin (Tekijänoikeuslaki 2§). Sarin käsityksen mukaan käytettyjen kirjojen jälleenmyynti on yleisön saataviin saattamista ja siten siihen tarvittaisiin kunkin kirjan tekijältä lupa. Se olisi aivan liian työlästä ja välityspalvelu jäisi silloin järjestämättä. Onko oppilaskunnalla oikeus perustaa käytettyjen kirjojen välityspalvelu ja tuleeko heidän saada jokaisen välitetyn kirjan oikeudenhaltijalta lupa, vai onko tekijänoikeus siirtynyt kirjan omistajalle? Olisiko tilanne erilainen, jos oppilaskunta järjestäisi vuokrauspalvelun? Sari pohtii myös voisiko oppilaskunta ottaa vastaan käytettyjä kirjoja lahjoituksina ja lainata niitä kioskista oppilaille. Tulisiko oppilaskunnan hankkia kirjojen lainaamiseen lupa oikeudenhaltijoilta tai maksaa korvausta?

Monitoimilaitteen hankinta arveluttaa Saria. Kopiointi kuuluu tekijän yksinoikeuteen, eikä hän halua oppilaskunnan joutuvan vastuuseen tekijänoikeuden loukkauksesta. Loukkaavatko oppilaat tekijänoikeutta, jos he kopioivat tekijänoikeudella suojattua aineistoa? Voiko oppilaskunta joutua siitä vastuuseen? Vaikuttaako asiaan se, että oppilaskunta perii monitoimilaitteen käytöstä maksun kulujen kattamiseksi? 

Vastaus

Tekijänoikeuslain 2 § antaa tekijälle yksinoikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla teos yleisön saataviin. Oppilaskunnan uudistukset ovat periaatteessa tekijän yksinoikeuteen kuuluvia: käytetyn kirjan välittäminen yleisölle myyntiä, vuokrausta tai lainausta varten on teoksen yleisön saataviin saattamista, ja nuottien kopiointi on kappaleen valmistamista. Tekijänoikeuslaki ei kuitenkaan ole ehdoton, sillä tekijänoikeutta on rajoitettu sivistyksellisistä ja muista tärkeistä yhteiskunnallisista syistä. Oppilaskunnan vastuuta pohtivan Sarin kannattaisi ensimmäiseksi tutustua tekijänoikeuslain 19 §:ään, jossa säädetään, että kerran tekijän suostumuksella luovutettu teoskappale saadaan levittää edelleen ilman, että tekijältä tarvitaan uutta lupaa. Tekijälle ei tarvitse maksaa myöskään korvausta teoskappaleen uudesta myynnistä. Oppilaskunnalla ei ole kirjakirppiksen osalta velvollisuutta pyytää lupia välitettävien teosten jälleenmyynnistä. Tekijänoikeus ei kuitenkaan koskaan siirry teoskappaleen luovutuksessa, vaan se säilyy aina oikeudenomistajalla.

Vuokrauspalvelun järjestäminen ei onnistu yhtä helposti, sillä 19 §:ssä todetaan myös, että oikeus levittää teoskappaletta edelleen ei koske levittämistä vuokraamalla. Yleisölle vuokraamiseen tarvitaan kunkin teoksen oikeudenhaltijalta lupa.

Teosten lainaaminen sijoittuu oikeudenomistajan määräysvallan kannalta ajateltuna myymisen ja vuokraamisen välimaastoon. Oikeudenomistajalta ei tarvitse pyytää lupaa teoksen yleisölle lainaamista varten, mutta hänellä on oikeus korvaukseen, kun yleisölle lainaamista tapahtuu. Oikeutta korvaukseen ei kuitenkaan ole opetustoimintaa palvelevassa kirjastossa tapahtuvasta lainaamisesta. Opetustoimintaa palvelevalla kirjastolla tarkoitetaan oppilaitosten kirjastoja ja kirjastoja, jotka palvelevat oppilaita ja opiskelijoita. Myös oppilaskunnan ylläpitämä lainahylly saa toimia ilman korvausvelvollisuutta. Se on opetustoimintaa palveleva kirjasto, vaikka se olisikin pieni.

Teosten kopiointi kuuluu tekijän yksinoikeuteen, mutta kopiointi yksityiseen käyttöön on sallittua. (Tekijänoikeuslaki 12 §). Edellytyksenä on, että teos on julkistettu ja kopioitava lähde on laillinen. Välineiden tarjoaminen teosten yksityiseen kopiointiin on sallittua. Yksityistä kopiointia ei tarvitse tehdä omilla välineillä tai edes itse – sen saa antaa muiden tehtäväksi. Ei ole estettä sille, että oppilaskunta perii myös maksua, kun oppilaat käyttävät laitetta yksityiseen kopiointiin. Jos sitä käytettäisiin oppilaiden kustannuksella opettajan johdolla tapahtuvaan kopiointiin, vaatisi kopiointi silloin uuden luvan, sillä koulussa tapahtuvan kopioimisen salliva ministeriön sopima lupa (sopimuslisenssi) kattaa vain oppilaille maksuttomat kopiot.